Historiikki

SEURAN HISTORIIKKI AJALTA 1959 - 2019

Sodankylän Erästäjät ry nimisen metsästystä ja kalastusta harrastavien ihmisten vapaa-ajan yhdistyksen perustava kokous pidettiin joulukuun 6. päivänä 1959 Sodankylän Kansantalolla. Jo pitkään ennen perustamispäivää oli monissa eri tilanteissa, missä kaksi tai kolme oli kokoontuneena, puhuttu sellaisen yhdistyksen perustamisesta, joka ottaisi kalastus- ja metsästysasioita käsiteltäessä huomioon myös työväestön ja muiden vähempiosaisten edut ja tarpeet.

Yhdistyksen perustaminen sai voimakkaan sysäyksen syyskesällä 1959, kun Väinö Ahopelto ja hänen vieraansa, Vilho Säkkinen Oulusta, sekä Eero P Kemppainen, Eino Ojuva ja Yrjö Tolvanen olivat kalastelemassa Jeesiöjoella. Kahvitulilla vieras kertoi, kuinka Oulussa oli kalastusasiat hoidettu. Tämän keskustelun jälkeen Eero Kemppainen, joka muutenkin oli erikoinen puuhamies, sai tehtäväkseen perustavan kokouksen suunnittelun. Ja Eero ryhtyi tuumasta toimeen.

Joulukuun 6. päivänä 1959 kokoontui Kansantalolle Eero Kemppaisen johdolla n. 30 henkilöä perustamaan Sodankylään Suomen Metsästäjä- ja kalastajaliiton alaista metsästys- ja kalastusseuraa. SMKL:n neuvoja Klaus Kurki piti alustuksen liiton toiminnasta ja tarkoituksesta ja selosti joitakin sääntöjen kohtia, mm. 2. pykälää näin:

• tarkoituksena on riistanhoidon, järkevien luonnonsuojeluaatteiden, kalavesien hoitotoiminnan, rehdin erämiesmoraalin ja lainsäädännön kunnioittamisen edistäminen maassamme
• pyrkii ohjailemaan metsästys- ja kalastusoloja kansantaloudellisesti edullisempaan suuntaan
• pyrkii turvaamaan kaikkien eränkäynnistä kiinnostuneiden kansalaisten metsästys- ja kalastusmahdollisuudet kohtuullisilla ehdoilla ja toimia näitä tarkoitusperiä kannattavien eränkävijäin yhdistyksen yhdyssiteenä.

Koemerkinnän jälkeen kokous päätti perustaa yhdistyksen, jonka nimen tuli ilmentää eränkäyntiä. Vastaperustettu seura sai nimekseen Sodankylän

Erästäjät ry.

Yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin tietenkin Eero P. Kemppainen, joka toimi myöhemmässä vaiheessa myös sihteerinä, taloudenhoitajana ja kirjeenvaihtajana sekä oli ensimmäisenä edustajana Pohjois-Suomen Erämiespiirin hallituksessa.

Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Eino Ojuva, Arvid Aikio, Erkki Kotisaari, Alpo Karjalainen ja Matti Väyrynen. Kokouksen osanottajia oli kaikkiaan n. 30 henkeä, mutta pöytäkirja mainitsee lisäksi nimeltä vain Väinö Ahopellon, Alvar Jaakola, Lauri Laakson, Unto Ahopellon, Martti Ojuvan, Arvo Laakson ja Reino Heikkisen.

Liittymismaksuksi määrättiin 100 mk (1 mk) ja vuosimaksuksi 200 mk (2 mk).

Auveelampi

Ajan myötä heräsi toive saada oma kalastusalue. Monien anomusten ja neuvottelujen tuloksena saatiin metsähallituksen kanssa aikaan vuokrasopimus Auveelampi-nimisestä n. 8 ha:n suuruisesta lammesta, joka sijaitsee Tanhua - Lokka maantiestä n. 4 km länteen Auveevaaran alla. Lammen rannalle talkoiltiin pian vanhasta porokämpästä tukikohta. Kämppä sai nimekseen hupaisten yhteensattumien ja tietenkin syrjäisen sijainnin ja rauhallisuuden vuoksi TYYNELÄ.

Seuraava vaihe oli sitten saunan rakentaminen ja kun suunnitelmat puuttuivat ja saunan rakentamisen aloitus venyi, huomattiin, että salakalastajat, turistit ja marjastajat olivat käyttäneet saunan tarvikkeet parempaan tarkoitukseen - polttopuiksi.

Useita vuosia neuvoteltiin uuden kämpän rakentamisesta. Neuvottelujen tuloksena aluemetsänhoitaja Aarnion myötävaikutuksella saatiin tehtyä vuokrasopimus Metsähallituksen kanssa. Tämä sopimus uusitaan joka viides vuosi. Kämpän suunnittelu aloitettiin hankkimalla tuulenkaatoja, jotka vietiin Askaan. Uuden rakennuksen veistäminen aloitettiin kesällä 1986. Rakennus siirrettiin sitten hirsinä Auveelammelle. Vuonna 1987 rakennus pystytettiin ja samana vuonna se rakennettiin valmiiksi.

Aikojen kuluessa suunniteltiin, että pitäisi tehdä erillinen sauna. Puut hankittiin ja alettiin rakentaa saunaa, josta sitten tulikin toinen, entistä muistuttava saunamökki. Uusi mökki valmistui v. 1997. Ja ainahan pitää suunnitella ja rakentaa uutta, polttopuille piti tehdä uusi isompi liiteri, kun sitä polttopuuta tahtoo kulua vuoden aikana isojakin määriä.

Jossakin vaiheessa sitten huomattiin, että kylläpä olisi kiva, jos mökeissä olisi sähkövalo. No tuumasta toimeen, hankittiin tuuligeneraattori v. 2004. Vanhemman mökin vieressä pihalla kasvoi iso vanha kuusi, siitä karsittiin oksat pois ja katkaistiin 13 m pitkäksi "tolpaksi", jonka latvaan laitettiin tuuligeneraattori, näin saatiin sähkövalo, eikä enää tarvitse huolehtia kynttilöistä tai myrskylyhdyistä, valot ovat niin sisällä kuin ulkorakennuksissa ja pihallakin.

Ja kun aina suunnitellaan uutta, niin tehtiin naisille oma vessa, jossa saa ihailla tähtitaivasta asioilla istuessaan, katto kun on läpinäkyvää muovia. Ja kun vessa oli saatu paikalleen, niin eiköhän taas jotain uutta pitänyt rakentaa. Se oli hirvitornin teko vuorossa. Hirvitorni saatiin valmiiksi alkukesästä 2009.

Ja ainahan sitä pitää vanhaa korjailla, joten vanhan mökin takka piti uusia v. 2008, uuden puolen takka uusittiin 2013 ja kiuas vanhalle puolelle 2010.

Vuonna 2010 ostettiin tontti Metsähallitukselta seuran omaksi.

Lampeen on istutettu siianpoikasia melkeinpä vuosittain ja taimenia kerran sekä kirjolohia muutamana vuonna.

Vuoden 2019 alulla seuramme teki sopimuksen Auveelammen läheisyydessä sijaitsevan Arvojärven sekä Arojärven rannalla olevan tontin vuokraamisesta. Ajatuksena on mahdollisuuksien mukaan hyödyntää järveä ja istutusten ja vesistönhoidon avulla tulevina vuosina kalastuksellisesti.

Mökit ovat jäsenten vapaassa käytössä, ja siellä on pidetty myös Lapin Erämiespiirin syystapaamiset sekä pilkkikilpailut.

Nuorten kesäleiri järjestettiin 2012, vetäjinä toimivat Asko ja Hilkka Apukka sekä Katja Kivelä.

Käyrästupa Askassa

Kun Askan Pienviljelijäosaston toiminta lopetettiin, saivat Erästäjät osaston talon hallintaansa sillä ehdolla, että se pidetään hyvässä kunnossa. ja kunnossa se on pidetty. Käyrästupa oli useiden vuosien aikana kokoustiloina, hirvipeijaisten, pikkujoulujen ja tanssien pitopaikkana.

Vuonna 1999 Askassa alkoi kansalaisopiston veneentekokurssi, joka on jatkunut siitä asti ja jatkuu edelleen. Opettajina veneentekokursseilla ovat toimineet Paavo Pulju ja Urho "Reeti" Leppänen. Veneitä on tehty vuosien aikana yhteensä liki 200 kpl. Seuralle jäsenet ovat talkoilleet joka vuosi arvontaveneen, niitä on tehty 20 kpl.

Askan taloa alettiin korjata v. 1999, siihen saatiin Leider-rahoitusta. Pienviljelijäosaston puolesta hanketta vetivät Sakari Korvanen ja Paavo Pulju. Seuran talkoovastaavana toimi Aarre Poikela. Korjauksen valmistuttua Erästäjät osti talon, josta tuli Askan Veneveistämö.

Seura on hankkinut Veneveistämölle puuntyöstökoneen, puruimurin, kompressorinpylväsporakoneen, ym. pienempiä koneita ja on uusinut tasohöylän ja vannesahan.

Sarriopirtti Porttipahtaalla

Kun 20-vuotishistoriikkia aikoinaan luettiin, siinä mainitaan suunnitelmasta rakentaa Porttipahdan altaan rannalle "nykyaikaiset vaatimukset täyttävä" retkeily- ja kalastuskämppä. Silloin oli tontti jo vuokrattu kunnalta, mutta kunnallistekniikka oli vielä kesken. Kuitenkin jo seuraavana talvena maaliskuussa 1980 oli pystystä kaadetut puut sahattu. Itse rakennuksen pohja valettiin kesällä 1980. Rakennus salvettiin Askassa kesällä 1981. josta hirret vietiin rakennuspaikalle. Ja lopulta komea rakennus oli valmis kesällä 1982. Elokuussa samana vuonna pidettiin vihkiäiset ja samalla pidettiin Pohjois-Suomen Erämiespiirin syystapaaminen.

Sarriopirtissä on keskuslämmitys ja sähköt saatiin v. 1986. Pihassa on ulkovarasto ja kellari, ja kesällä 1986 rakennettiin rannalle rantavaja.

Peruskorjaus suoritettiin v. 2003, seinät villoitettiin ja ulkovuoraus tehtiin uusiksi sekä maalattiin ulkopuolelta. Peruskorjauksen yhteydessä tehtiin uudet portaan yläkertaan ja silloin jo suunniteltiin, että voisihan sitä yläkertaan tehdä nukkumahuoneenkin ja sitten v. 2008 ilmeisesti suunnitelmat oli saatu valmiiksi ja aloitettiin yläkerran kunnostaminen. Kunnostus saatiin valmiiksi kesällä 2009. Siellä voi yöpyä muutama henkilö, jos sattuu, että alakertaan ei mahdu.

Urho Leppänen teki Sarriopirtille vaneriveneen seuran käyttöön, veneeseen hankittiin myös moottori, joka varastettiin myöhemmin. Vene on nyt siirretty Auveelammelle.

Talvella 2010 pidettiin Nuorten talvileiri viikonlopun mittaisena.

Takkasydän on uusittu 2014, lauteet 2015 ja saunan kiuas sekä pata 2017. Keskuslämmityskattilan uusiminen tuli ajankohtaiseksi 2019 vuoden alussa edellisen kattilan rikkouduttua. Tontin seura osti omaksi 2017.

Riistanhoitotyö

Riistanhoitotyö on ollut kautta aikojen yhdistyksen tärkeimmistä toimintamuodoista. Esimerkiksi v. 1985 riistanhoitotyötä on tehty 1336 tuntia ja samoja tuntimääriä on laskettavissa lähes kaikkina vuosina. Nykyään on keskitytty hirvien ruokamaiden raivaukseen ja riistapeltojen kylvöön ym. muihin tehtäviin. RHY:n ampumaradalle on talkoiltu ampumakatokset. Tästä työstä seura on palkittu Riistanhoitoyhdistyksen viirillä.

Kolmiolaskennat on suoritettu joka vuosi. Pienpetojen pyynnissä ovat kunnostautuneet Timo Kivelä ja Martti Örn. He ovat pyytäneet satoja kettuja. Lisäksi monet muut seuran jäsenet ovat osallistuneet pienpetojen pyydystämiseen.

Seuramme jäseniä on palkittu vuosittain Pohjois-Suomen Erämiespiirin toimesta menestyksekkäistä pienpetopyynnin tuloksista.

Talkootyö

Kaiken taloudellisen toiminnan ja uusien investointien onnistumisen edellytyksenä on ollut voimakas talkoohenki jäsenten keskuudessa. Ja lienee syytä mainita, että missään vaiheessa ei ole kenellekään jäsenistä maksettu matkakustannuksia, eikä kuljetusmaksuja. Jäsenten talkootunteja ei ole enää kukaan pystynyt laskemaan, sillä niitä on tuhansia ja taas tuhansia.

Kilpailutoiminta.

Sodankylän Erästäjien jäsenet ovat osallistuneet aktiivisesti moniin kilpailuihin ja joita myös itse yhdistys on järjestänyt. ensimmäiset pilkkikilpailut käytiin Inarin Eräveikkojen kanssa 3.4.1961 ja inarilaiset voittivat.

Pilkkimestaruudet on ratkottu joka vuosi, kilpailuja on pidetty sekä Porttipahtaalla että Auveelammella. Lapin Erämiespiirin pilkki- ja rannalta ongintakilpailuihin on myös osallistuttu joka vuosi.

Hirvenhiihto- ja hölkkäkilpailuihin on seuran jäseniä osallistunut ja menestystä on tullut aina SM-tasollakin, mm. Pasi Perttunen: Luodikon SM m50 v 1.sija, Hirvi SM m50 v 1.sija, Hirvenhiihdon SM joukkuekulta ja Suomen ennätys, Luodikon joukkuekulta ja pronssi, Luodikko m yleinen 3. sija, SM-esikisavoittoja 4 kpl, Pistesijoja 5 kpl ja 20 piirin mestaruutta. Timo Poikela on sijoittunut 3. ja 4. sijalle sekä viestissä 3., Taisto Saukko useita SM-joukkue mitaleja ja pari piirin mestaruusmitalia. Sakari Poikelan sijoitukset 2. ja viestissä 1. Tuomo Javarus 1 SM-joukkuemitali ja pari piirin mestaruusmitalia.

Kurssit ja opintotoiminta

Erämies- ja kalastustaitojaan seuran jäsenet ovat lisänneet erilaisin kurssein vuosien mittaan.

Ketun nahankäsittelykurssi pidettiin ammattikoululla ja osallistujia oli ihan kiitettävästi. Katiskoja ja rysiä on tehty opettajan johdolla. Myös vaapunteko ja perhonsidontatekokurssejakin on pidetty.

Muu toiminta

Lapissa toimivien SMKL:n alaisten seurojen tehokkaan toiminnan aikaansaamiseksi olivat myös Sodankylän Erästäjien jäsenet myötävaikuttamassa siihen, että vuonna 1968 perustettiin Pohjois-Suomen Erämiespiiri. Piirin toiminnassa on oltu koko ajan aktiivisesti mukana, esimerkiksi osallistumalla vuosittain piirin kokouksiin ym. tapaamisiin.

Seuran laskuun on haettu vuosittain useampia hirvenkaatolupia. Hirvet on kaadettu parhaiden ampujien ja ajajien toimesta.

Vuonna 2008 aloitettiin seuran hirvenpyynti isolla porukalla ensimmäisenä pyyntipäivänä. Metsään lähti kolmattakymmentä jäsentä ja hirvet oli nurin ennen aamu yhdeksää. Myös naisten osuus metsästäjinä on seurassamme lisääntynyt.

Lapin Erämiespiiri ja seura on eronnut Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitosta v. 2004.

Seura on jäsenenä Pohjois-Suomen Erämiespiirissä edelleen. Seura on liittynyt Suomen Metsästäjäliittoon ja näin ollen seuramme hirvenhiihtäjät voivat edustaa seuraamme kilpailuissa.

Nuorten kesäleirin järjestimme Orajärven majalla kesällä 2018 menestyksekkäästi, vetäjinä toimivat Päivi ja Mika Neitola ja apuvetäjinä olivat Hannele Kiuru, Jorma Oikarinen sekä Kimmo Kallatsa.

Seura on hankkinut halkomakoneen jäsenten käyttöön. Koneen tekivät Lauri ja Kaarlo Moberg.

Halkomakone on joka vuosi talkoolaisten käytössä Sarriopirtin ja Auveelammen puutalkoissa.

Varainhankinta

Kaikkeen edellä mainittuun toimintaan on tarvittu ahkeraa työtä myös varainhankkimiseksi.

Nykyisin jo perinteiseksi tullut venearpojen myynti on suurin tulonlähteemme. Kämppä ja jäsenmaksut ovat osa varainhankinnoista. Jäsenet ja ulkopuoliset ovat tehneet seurallemme lahjoituksia.

Seuran osallistuminen Sodankylä-cup -kisan järjestelyihin on myös tuonut varoja seurallemme. Ja tietenkin ne seuralle kaadettujen hirvenlihojen myynti on ollut eräs tulonlähde.

Varoja on siis hankittu mitä moninaisimmin keinoin. Veneen teko arpajaisia varten on jo perinteeksi muodostunut varainhankintaprojekti. Vene on tehty arpajaisiin jo vuodesta 1987 alkaen

Hallinto

Seuran jäsenmäärä on lisääntynyt hiljalleen ja on edelleen nousussa, ja tällä hetkellä jäsenmäärä on n. 170. Puheenjohtajia on ollut 60 vuoden aikana 13, sihteereitä 12 ja taloudenhoitajia vain 4.

Puheenjohtajat

Eero Kemppainen 1959 - 1964

Taavi Snikkarinen 1965 - 1969

Yngve Eero 1970 - 1973

Taavi Snikkarinen 1974 - 1976

Veikko Yliaska 1977

Esko Raasakka 1977

Taavi Snikkarinen 1978 - 1979

Kalevi Kuusela 1980 - 1981

Esko Raasakka 1982 - 1984

Paavo Pulju 1985 - 1987

Ahti Virtanen 1989 - 1990

Kaarlo Kuusela 1991 - 1993

Antero Peuna 1993

Kalevi Kuusela 1994 - 2002

Urho Leppänen 2003 - 2006

Taisto Saukko 2007 - 2017

Heikki Seitaniemi 2018 -

Sihteerit:

Eino Ojuva 1959 - 1960

Arvid Aikio 1961 - 1962

Väinö Ahopelto 1963 - 1967

Mauno Leino 1968 - 1969

Eero Kemppainen 1970

Taavi Snikkarinen 1971 - 1973

Yngve Eero 1974

Sirkka Poikela 1975 - 1976

Sauli Peuna 1977

Kalevi Kuusela 1978 - 1979

Pentti Ahopelto 1980 - 1991

Aarne Neitola 1992 - 2015

Joni Lehtola 2016 ja on edelleen

Taloudenhoitajat:

Eero Kemppainen 1959 - 1969

Veikko Yliaska 1970 - 1976

Sirkka Poikela 1977 - 2001

Irene Neitola 2002 ja on edelleen